Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ja Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto järjestivät yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Suomen ulko-, sisä- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöiden kanssa seminaarin teemalla suvaitsevaisuus ja avoin Pohjoismainen yhteiskunta. Tapahtuma järjestettiin Norjan heinäkuisen tragedian vuoksi.
Tämä Avoin Pohjola – seminaari järjestettiin Kirkkonummella kongressihotelli Majvikissa. Topnilaisia oli paikalla kaksi. Aamupäivästä seminaarissa kuultiin kulttuuri- ja urheiluministerin tervehdys pohjoismaiden nuorisolle, esitys pohjoismaisista arvoista, etnisesti eriytyneiden asuinalueiden seurauksista yhteiskunnassa sekä sananvapauden ja vihapuheen rajanvedosta.
Sananvapaus ja vihapuhe – esimerkkinä Muhammed pilapiirros-skandaali.
Lounastauon jälkeen oli vuorossa osallistujien ryhmätyöskentelyä. Ryhmissä työstetyt lausumat esitellään pohjoismaisille päättäjille marraskuussa Kööpenhaminassa järjestettävässä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Itse osallistuin workshoppiin aiheella “All different – all equal?”, jossa käsiteltiin aiheita tasa-arvo ja erilaisuus sekä pohdittiin, miten tasa-arvoa ja yhteiskunnan avoimuutta voitaisiin edistää Pohjoismaissa.
Ryhmätyöskentelyä.
Seminaarin lopuksi norjalaisen Arbeiderpartiet -työväenpuolueen nuorisojärjestön edustaja kertoi puolueensa ja norjalaisten näkemyksiä Norjan heinäkuisesta tragediasta. Oli erityisen kiinnostavaa päästä kuulemaan näkemyksiä koko maailmaa puhuttaneesta Norjan joukkosurmasta henkilöltä, joka on ollut itse lähietäisyydeltä seuraamassa tragediaa ja sen seurauksia.

Seminaari oli ehdottomasti osallistumisen arvoinen. Tämä on yksi niistä päivistä, jolloin voin sanoa olevani erityisen ylpeä siitä, että olen pohjoismaalainen 🙂

2 Comments

  • Olin itse Tanskassa CISV:n kansainvälisellä lasten kesäleirillä tuon terrori-iskun tapahtuessa ja voin sanoa, että koko leiri hiljeni tämän tapauksen vuoksi pariksi päiväksi.

    Olin hämmästynyt 11-vuotiaiden lasten tunne- ja ajatusskaalan laajuudesta: toisaalta he olivat empaattisia (etenkin leirin norjalaisia kohtaan) ja positiivisia (omien maailmaa muuttavien mahdollisuuksiensa suhteen), ja toisaalta peloissaan ("voiko minulle joskus käydä näin?" oli toistuva kysymys) ja pohjattoman surullisia ihmisten ja tässä tapauksessa yhden yksilön tekojen vuoksi.

    Itse koin surua ja mielipahaa, mutta myös suurta toivoa: nämä lapset osoittivat, että maailma ei ole kokonaan paha ja he voivat tehdä siitä paremman paikan, jos me näytämme heille hyvää esimerkkiä.

    Voitte lukea lisää CISV:n ideologiasta sivulta http://www.cisv.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *